Vaihdetaan vapaalle, vai vaihdetaanko?

Vaihdetaan vapaalle, vai vaihdetaanko?

Viimeisen parin vuoden aikana on vedetty käsijarrua päälle, otettu muutama askel pakkia ja taas varovasti ykköstä silmään ja eteenpäin. Melko nopealla aikataululla puretaan nyt rajoituksia ja sulkutiloja. Ravintolat ja kuntosalit ovat taas auki ja elämä alkaa normalisoitumaan. Vai näyttääkö se vain siltä ja onko vielä joku mutaatio kulman takana odottamassa. Sitä ei tiedä kukaan, mutta se on kuitenkin varmaa, että ei tämä tähän lopu. Uusia tauteja ja viruksia tulee varmasti ja se on uusi normaali, johon myös meidän pitää sopeutua. Isoimpana haasteena päätöksien tekemisessä on kokemusperäisen tiedon puute. Ei pystytä ennustamaan varmuudella, että tuleeko koronasta vielä joku pahempi mutaatio vai oliko se nyt tässä. Kaikki päätökset pitää suhteuttaa myös huonoimpien skenaarioiden mukaan ja se on haastavaa.

Tammikuussa ennustettiin, että Long Covidista tulisi uusi kansansairaus, mutta juuri uutisissa kerrottiin (16.3.22), että pitkäkestoiseen koronaan on sairastunut vain 1-2 % kaikista tartunnan saaneista.

Koronavirusta on verrattu mediassa toiseen historian pandemiaan, espanjantautiin, joka vaikutti maailmalla 1918-1920. Se sairastutti noin kolmanneksen maailman väestöstä ja tappoi arviolta 50 miljoonaa ihmistä. Koronan vastaavat luvut ovat tänään (15.3.2022) 460 miljoonaa sairastunutta ja 6 miljoonaa kuollutta.

Elämä koronan jälkimainingeissa

Aikuisen ihmisen immuunijärjestelmä on jo kehittynyt, jolloin sulkutilan aiheuttama sosiaalinen eristys ei suoraan aiheuta vastustuskyvyn heikkenemistä (MedicalNewsToday). Aikaisemmista flunssista ja patogeeneista löytyy muistijälki ja immuunijärjestelmä kykenee puolustautumaan vanhoja vihollisia vastaan. Haasteena tässä ovat kuitenkin lapset, joiden immuunijärjestelmä on edelleen kehitys- ja oppimisvaiheessa. Heille ei ole vielä kehittynyt historiaa tai muistijälkeä, joka kertoisi elimistölle oikean puolustusmekanismin patogeeneja vastaan. Tässä tilanteessa sosiaalisten kontaktien puuttuminen ja eristys muusta maailmasta tai ulkoilmasta aiheuttaa oppimisvajeen. Keholle ei anneta mahdollisuutta rakentaa omaa puolustusjärjestelmäänsä.

Fyysisesti terveillä aikuisilla muistijälki on jo olemassa, mutta yhtä isona haasteena on sosiaalisen eristyksen aiheuttama henkinen stressi, joka todistettavasti sekin heikentää vastustuskykyä. Jos ihminen ei voi henkisesti hyvin, niin myös fyysinen vastustuskyky kärsii.

Koronan tuomat muutokset ovat kuitenkin tuoneet täysin uudenlaisen tilanteen Suomeen ja koko maailmaan. Melkein tasan kaksi vuotta sitten eristykset ja rajoitukset alkoivat. Silloin todettiin hallituksen tasolta, että juhannukseen mennessä tämä tauti on jo voitettu. No, hieman toisin kävi… Koronan kestosta, vaikutuksista ja leviämisestä on lukuisia näkemyksiä eri alan asiantuntijoilta, mutta totuuden nimissä nämä näkemykset ovat vain valistuneita arvauksia. Nyt näyttäisi kuitenkin hyvältä. Sulkuja puretaan eri puolilla maailmaa ja yhteiskunnat vapautuvat. Se tuo mukanaan myös vastuuta. Uusien tutkimusten mukaan yli vuoden kestänyt sosiaalinen eristys, maskipakko, jatkuva käsien desinfiointi/peseminen ovat kuitenkin heikentäneet ihmisten luonnollista vastustuskykyä (The Guardian).

Sisäilman laadun merkitys

Rokotteet ovat tie oikeaan suuntaan, mutta hyvällä ilmanvaihdolla ja ilmanpuhdistuksella on myös iso rooli tautien ehkäisyssä. World Green Building Council viittasi tiedotteessaan tutkimuseen, jossa sisäilman laadun parantaminen voi nousta yhtä tehokkaaksi tavaksi vähentää aerosolihiukkasten levittämien virusten tartuntoja kuin väestön 50-60 % rokotuskattavuus. Pitää myös aina muistaa, että rokotteet perustuvat kokemusperäisesti aikaisempaan viruksen varianttiin.

Huono sisäilman laatu aiheuttaa lisäksi väsymystä, masennusta, ahdistusta ja hengityselinsairauksia. Paremmalla ilmanlaadulla on tutkimusten mukaan positiivinen vaikutus myös unen laatuun. Parannettaessa rakennusten sisäilman laatua parannetaan samalla myös kansanterveyttä, jolloin saadaan terveydenhuollon kustannuksia ja sosiaalipalveluiden kustannuksia pienennettyä. Se on melko yksinkertaista matematiikkaa. Huonon ilmanlaadun ja sen seurannaisvaikutusten aiheuttamien sairaspoissaolojen vuosittaiset kustannukset ovat Suomesssa kuitenkin yli 400 miljoonaa euroa.

Ilmanpuhdistimet ovat yhteiskunnan ja myös yrityksen tuottavuuden kannalta ajateltuna kannattava investointi tulevaisuuteen.

Katso myös Vinkkejä ilmanpuhdistimen valinnasta ja toimiston ilmanvaihdosta.