Saikulle lompsis!

Suurimman piikin sairauspoissaolojen kasvuun aiheuttivat erilaiset hengitystieinfektiot, kuten korona, RS-virus ja influenssa. Tosin tässä pitää myös muistaa, että vuosi sitten vastaavana ajankohtana olimme aika tiivisti etätöissä ja silloin saikuttamisen kynnys oli muutenkin korkeampi.

Jos korona tulee lieväoireisena, niin silloin ei THL:n nykyisen suosituksen mukaan kannata hakeutua lääkäriin tai ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. Kannattaa myös muistaa, että vuoden alusta alkaen tartuntatautipäivärahan edellytyksenä on hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaavan lääkärin lausunto. Todennäköistä onkin, että koronasta ja muista hengitystieinfektioista johtuneet sairauspoissaolot tulevat laskemaan, koska kynnys sairausloman hakemiseen on nyt korkeampi. Tautien leviämisen kannalta se on kuitenkin huono uutinen, koska tartunta etenee ilmalevitteisesti myös lieväoireisten pärskijöiden kautta samassa tilassa oleviin muihin ihmisiin. 

Tehokas keino henkilöstön suojaukseen ja tartuntojen ennaltaehkäisyyn löytyy terveydenhuollon tarpeiden ja vaatimusten mukaan suunnitelluista Rensairin ilmanpuhdistimista, jotka tutkimusten mukaan poistavat sisäilmasta 99,97 % viruksista, bakteereista ja muista epäpuhtauksista.

Puhtaalla ilmalla on muutenkin iso merkitys suoraan yleisterveyteen. Vuositasolla huono sisäilma ja sisäilmaongelmat ovat merkittävin tekijä sairauslomien taustalla ja ne on tunnustettu ilmansaasteiden ohella yhdeksi vakavimmista uhkakuvista yhteiskunnan ja ihmisten terveydelle. Vaikka tilastojen mukaan sairauslomien kokonaismäärä vähenikin vuonna 2021, niin enimmäkseen se selittyy lisääntyneellä etätyöskentelyllä. Joillakin aloilla vastaavasti sairauslomien määrässä havaittiin viime vuonna merkittävää kasvua. Yhteisenä nimittäjänä näillä aloilla on asiakaspalvelutehtävät, kuten ravintolatyö tai vastaava. Olen jutellut ilmanpuhdistimista ja tilanteesta useiden ravintola-alan yrittäjien ja johtohenkilöiden kanssa ja pahimpina aikoina sairaslomien määrä on ollut jopa yli 30 % työntekijöistä. Johtuuko tämä pelkästään koronasta? Kyllä ja ei. Työntekijän puolelta kynnys saikuttamiseen on alentunut merkittävästi ja se aiheuttaa myös kiusauksen ns. ”maanantaisaikulle”, jos ei nyt oikein jaksaisi lähteä töihin. Olisi mielenkiintoista saada tästäkin jotain tutkimusfaktaa, että kuinka paljon maanantain poissaolot ovat korona-ajan vaikutuksesta lisääntyneet. Lukema voi olla yllättävänkin iso.

Vastaavasti työnantajan puolelta kynnys sairausloman oikeituksen kyseenalaistamiseen on melkoisen korkea, koska kuka työnantaja haluaisi itselleen taudinlevittäjän leiman. Yleinen linjaus on kuitenkin hyvin selkeä, jos tunnet flunssaoireita, niin jää kotiin. Tämä ajatusmalli on juurtunut nyt aika tiukasti myös suomalaiseen työelämään. Tietysti tässäkin on paljon alakohtaista vaihtelua ja monilla aloilla etätyö on vastaavasti korvannut monia lievempien oireiden aiheuttamia sairauslomia. Fakta kuitenkin on, että sairauslomat tulevat yrityksille ja yhteiskunnalle kalliiksi. Keskimäärin yhden saikkupäivän kustannus tuotannon menetyksen kanssa on. n. 350 euroa, joten investointina AirBubblen hankinta tulee takaisin jo yhden sairauslomapäivän vähentymisenä ja vastaavasti Compactin kustannus vastaa noin neljän saikkupäivän kuluja...

Lue myös blogimme Triplademiasta ja hyödynnä alkuvuoden tarjoukset!

Jos haluat jutella aiheesta tarkemmin, niin tästä linkistä voit varata itsellesi vartin tai puolen tunnin etäpalaverin.

Menestyksellistä vuotta 2023!